Lähikehityksen vyöhykkeellä viitataan haastetasoon, joka ylittää nykyisen osaamistason, mutta on mahdollista saavuttaa ponnistelulla ja muiden avulla. Arjessa jäämme helposti toistamaan asioita jotka sujuvat meiltä vaivattomasti nykyisellä osaamistasolla sen sijaan että venyttäisimme osaamisen rajoja. Oppiminen vaatii kuitenkin astumista ulos omalta mukavuusvyöhykkeeltä.

• Kun oppimistavoitteet tuntuvat mahdottomilta saavuttaa on aika pilkkoa ne pienempiin, saavutettaviin osatavoitteisiin. On myös hyvä miettiä millaista tukea ja apua oppimiseen voi järjestää.
• Työskentely haastavissa projekteissa joissa muut ovat paljon kokeneempia on todella opettavaista. Vaikka harjoittelijana ei pystyisikään osallistumaan ihan kaikkeen tukee haastetason nostaminen omaa oppimista.
• Koulutuksia suunnitellessa on hyvä kiinnittää huomiota siihen että niihin sisältyvät tehtävät ovat tehtävissä kohtuullisella työmäärällä, muttei liian vaikeita opiskelijoille. Liian vaikeat tehtävät vain turhauttavat ja aiheuttavat turhaa kyvyttömyyden tunnetta.
• Seuraavaa luettavaa kirjaa, opiskeltavaa kurssia tai toteutettavaa projektia valitessa on hyvä miettiä mistä oppisi eniten. Tietoinen haastetason nostaminen voi nopeuttaa kehitystä merkittävästi.

Oikean haastetason löytäminen ei aina ole helppoa, mutta se tukee oppimista ja nopeuttaa uusien taitojen kehittämistä. Siksi siihen on hyvä kiinnittä huomiota.

Missä tilanteissa hyötyisit kokeneempien ihmisten avusta ja tuesta?

Milloin voisit nostaa tiimisi haastetasoa?